Eilen kävimme tervehtimässä miehen isotätiä ja tämän miestä, jotka olivat tulleet Ruotsista asti sukuloimaan vanhalla kotiseudullaan. Ikää pariskunnalla on yhdeksänkymmenen molemmin puolin, mutta silti olivat autolla ajelleet tänne Itä-Suomen saloille. Kummallakin pää leikkaa kuin partaveitsi ja 67 avioliittovuoden jälkeen välit ovat edelleen lämpimät kuin vastarakastuneilla. He käyvät täällä joka kesä, ja heitä on aina yhtä mukava käydä tapaamassa. Kyseinen sukulaismies kertoo mielellään paljon sotajuttuja, joskin ne ovat täynnä verta ja suolenpätkiä koska hän oli lääkintäaliupseeri, mutta mielenkiintoista se on yhtä kaikki.
Otin näistä vanhoista sukulaisista myös valokuvia, mutta niistä tuli aika tönkköjä, koska jostain syystä monet iäkkäät ihmiset muuttuvat vakavamielisiksi suolapatsaiksi nähdessään kameran. Olisin halunnut iloisia ja välittömiä kuvia (koska he ovat iloisia ja välittömiä ihmisiä), mutta ei siitä tullut mitään. Sain kuvia jäykästi istuvista ihmisistä jotka näyttävät siltä kuin olisivat saaneet verovirastosta ikävän kirjeen. Sääli.
Viikko on mennyt härvätessä kaikenlaisia asioita liittyen sekä matkaan että ystävän häihin, jotka ovat huomenna. Kylläpä jännittää ne häät, olen saanut kunnian seurata valmisteluita ja osallistuakin, niin nyt olen sitten ihan pimpom. Täytyy katsoa kuinka monta kourallista nenäliinoja saan mahdutettua kameralaukkuun. Luultavasti en tarpeeksi. En ole sellainen liikuttuja joka painelee huomaamattomasti nenäliinalla silmäkulmiaan, vaan ennemmin sitä sorttia jonka jäljiltä suntio joutuu luuttuamaan. Huomiseksi on luvattu erinomaista hääsäätäkin, aurinkoista ja miltei hellettä. Omana hääpäivänäni kaksi ja puoli vuotta sitten oli aivan järjetön lumimyrsky (ja tietenkin viikkoa ennen sitä ja viikkoa sen jälkeen juuri sellaisia aurinkoisen kuulaita talvipäiviä joita olimme toivoneet).
Sunnuntaina lähdemme sitten viemään kissoja minun vanhempieni luokse hoitoon ja tiistaina sitten Budapestiin. Tein sitä varten ihan bannerinkin, jonka laitan ihmisten iloksi tänne sitten tiistaina. Budapestista en päivitä blogia.
P.S. Keittiömme kokee uudistuksia. Aiomme luopua mikroaaltouunista. Laskeskelimme että sitä käytetään ehkä viisi kertaa vuodessa, ja jokainen niistä kerroista on ollut sellainen että homman olisi voinut hoitaa uunissa tai pannullakin. Nyt saamme pikku keittiöömme kipeästi kaipaamaamme laskutilaa. Lisäksi hankimme pitkään haaveissa olleen Bamix-sauvasekoittimen kun Yhteishyvä-lehden mukana tullut 45%:n alennuskuponki antoi sellaiseen mahdollisuuden. Nyt sai kolmella vaihtoterällä ja silppuamiskipolla varustetun deluxe-mallin, kun samalla hinnalla saisi normaalisti yksiteräisen karvalakkimallin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti