keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

En piirrä numeroa, vaan nimen

Vaalisesonki alkaa uhkaavasti lähestyä. Tänään tuli ennakkoäänestyslippu postissa. Ajattelin toki äänestää vasta varsinaisena vaalipäivänä. Ehdokkaita on useampi, on vaikea päättää. On Hodor, Dick Butt ja Peräruiske Hitler. Kaikki taatusti parempia kuin kukaan olemassaoleva ehdokas ja kaikki puolueetkin ovat sontaa. Protestiäänikin on parempi kuin olla äänestämättä, ne ainakin rekisteröidään. 

Kyseessä on kuitenkin ensimmäinen kerta kun en äänestä ketään (oikeaa henkilöä siis). Tähän on päädytty pitkän, parivuotisen harkinnan tuloksena. Eurovaaleissa vielä äänestin, mutta silloinkin mietin että mikä helvetin järki tässä on. Mikään puolue kun ei ole mieluinen (ei vaikka tekisin periaatteissani isojakin kompromisseja), ja jos jostakin puolueesta löytyykin joku yksittäinen tolkun ihminen, kyseessä on joku josta kukaan ei ole kuullut painajaisunissaankaan ja joka saa parikymmentä hajaääntä. Eli se oma ehdokas ei koskaan mene läpi ja siinä samalla tulee kuitenkin tuettua sitä puoluetta josta ei kuitenkaan lopulta edes pidä. Eikä mikään koskaan muutu, koska vaikka puolueet heiluttavat näkyvästi hyvin erivärisiä lippuja, kaikki kuitenkin sulloutuvat siihen kutakuinkin samaan lokeroon. On muitakin pieniä sekalaisia syitä miksi olen tähän päätynyt, mutta en nyt tässä ala niistä tarinoimaan. 

Aika on huljahtanut nopeasti ohi viimeisen viikon aikana. Tein sen juupelin esitetyön, minkä jälkeen teki mieli ulista nyrkit suussa lattialla ja potkia kattoa kohti kun pakotettiin tekemään niin hirveää jälkeä. Perjantaina olen suunnitellut soittavani sinne kriisikeskukseen jos sieltä suunnalta tulisi minulle edes jonkinlaista apua. Vähän kyllä jännittää, silloin kun minun pitäisi kertoa jossakin omista ongelmistani niin minulla on taipumus siinä kertoessa vähätellä niitä ja yrittää vakuuttaa kuulija siitä että ei tässä oikeastaan olekaan mitään, kiitti hei. Varmaan omissa hautajaisissanikin arkusta huikkaan vielä että ei tässä mitään, vähän vaan väsyttää, kyllä minä täältä ihan kohta nousen. 

Odotan jo kovasti pääsiäistä. Hyvä syy possuttaa itsensä täyteen hyvää ruokaa ja juomaa ja läskeillä Netflixin ääressä neljän päivän ajan. 

Ei kommentteja: