Koulupäivä meni alaikäistä koulutoveria kuljettaessa, ensin lääkäripäivystykseen ja sieltä monen tunnin odottelun jälkeen kotiinsa. Päivystyksessä pidin seuraa ja annoin ohjeita, ja kylläpä tuli taas todistettua suomalaisen perusterveydenhuollon täydellinen paskuus. Lähetetään terveenä kotiin ihminen, joka on jo aikaisemmin viikolla ollut tiputuksessa ja jonka vatsavaivat ovat niin vakavia että vesikään ei pysy sisällä kun hapot nousevat suuhun ja kivut ovat niin kovat että pitää talutella. Terve kuin pukki, eihän nuorta ihmistä nyt mikään voi vaivata.
Kun saatoin kärsineen toverini sisään kotiinsa, tämän äiti luuli minua opettajaksi. Kyllä monttu loksahti. Ikäni puolesta varmasti voisin hyvin ollakin, ei siinä mitään, mutta yleensä minua katsotaan vain että mikäs saatanan pummi siinä. Kyllä minä sisäisiä henkseleitäni paukutin kun minun luultiin harjoittavan kunniallista ammattia. Sen jälkeen piti tosin tunnustaa että kanssaopiskelijahan minä olen.
Vappu meni pääosin Simsiä pelaillessa. Koko vappuna en nokkaani ulos pistänyt, ainoastaan yhdet kahvit join parvekkeella katsellen naapuritalon pakkoneuroottista siivoojamiestä (täytyy joskus kertoa hänestä enemmän). Onhan se käytännössä sama kuin ulkona, kun ei ole parvekelasitusta. Vappuruokaakin laitettiin, bratwurstia hapankaalipedillä. Hapankaalia meillä syödään monta kertaa viikossa, mutta bratwurstia harvemmin. Mietin vappuaattona ilmapallon ostamista, mutta niiden elinikä on meillä yleensä yhdestä viiteen minuuttiin.
Löimme vappuna lukkoon suunnitelman että aiomme juhannuksena elää väärin ja vietämme sen kaupungissa. Anopilta tulee luultavasti taas noottia, mutta mitäpä uutta siinä olisi? Koska eihän juhannusta kukaan täysjärkinen vietä kaupungissa, vaan silloin ollaan Mökillä! Mökillä, jossa itikoiden kuppausaika on pahimmillaan, kokko palaa maan tasalle kymmenessä minuutissa, kuunnellaan sukulaisten retostelua omista jutuistaan ja arvostelua meidän jutuistamme, saunotaan pikaisesti että kaikki paikalle tulleet tuhat ihmistä ehtivät siellä käydä, grillataan makkarat mustiksi koppuroiksi ja lopuksi miehen setä ajaa kännissä ruohonleikkurin järveen. Idyllistä, eikö totta?
Onneksi viikonloppu on jo lähellä.
2 kommenttia:
Arvauskeskus <3 Ne tietää siellä aina kaiken... -.-'
Mä näillä näkymin vietän juhannuksen kaupungissa. Meillä on tapana ollut mennä perheen kanssa risteilylle, joten tämä taitaisi olla nyt se toinen kerta kun ei olla sinne menossa.
Kaupunkijuhannus on kyllä hyvä ajatus. Voi tehdä mitä haluaa ja omalla aikataululla. Jokaisesta taajamasta löytyy kokko ja kännisiä ihmisiäkin mikäli sattuu olemaan niitä vailla.
Kieltämättä viime juhannuksen ruohonleikkuri järveen -episodi oli kaikessa myötähäpeässään viihdyttävä, mutta ei ehkä ihan sen kaiken muun arvoista.
Lähetä kommentti